Kaupan konkurssihakemukset kasvoivat elokuussa – 58 yritystä haettiin konkurssiin

Kaupan konkurssihakemukset yli kaksinkertaistuivat kuukaudessa

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan Suomessa pantiin elokuussa 2026 vireille kaikkiaan 296 konkurssia. Määrä oli 22 suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Kaupan alan yrityksiä haettiin konkurssiin 58. Heinäkuussa vastaava määrä oli 25, joten kaupan konkurssiin haettujen yritysten määrä yli kaksinkertaistui kuukaudessa.

Yksittäisen kuukauden muutoksesta ei kuitenkaan kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kuukausiluvut voivat vaihdella huomattavasti.

Pidempi kehitys kertoo silti kohonneesta konkurssitasosta: elokuussa vireille pantujen konkurssien 12 kuukauden liukuva vuosimuutos oli 7 prosenttia, ja viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin oli haettu yhteensä 4 021 toimijaa.

Myös konkurssiuhan alla olevien työpaikkojen määrä kasvoi

Elokuun luvuissa huomio kiinnittyy myös yritysten henkilöstöön.

Konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 458 henkilötyövuotta. Se on 512 henkilötyövuotta eli noin 54 prosenttia enemmän kuin vuoden 2025 elokuussa.

Kyse ei siis ole vain yritysten lukumäärästä. Yritysvaikeuksilla on vaikutuksia myös työntekijöihin, palveluiden saatavuuteen ja paikalliseen yrityskenttään.

Tilastokeskuksen luvuissa kauppa ei kuitenkaan ollut suurin toimiala. Eniten konkurssiin haettiin muiden palveluiden yrityksiä, yhteensä 115. Kaupan 58 yrityksen jälkeen rakennusalalta konkurssiin haettiin 40 ja teollisuudesta 25 yritystä.

Tärkeä tarkennus: hakemus ei vielä tarkoita toteutunutta konkurssia

Konkurssitilastoja luettaessa yksi ero on tärkeä.

Tilastokeskuksen käyttämä vireille pantu konkurssi tarkoittaa yritystä tai muuta toimijaa, jota on haettu konkurssiin. Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin, eikä vireille tullut hakemus automaattisesti tarkoita, että yritys lopulta päätyy konkurssiin.

Siksi on täsmällisempää puhua konkurssiin haetuista yrityksistä kuin sanoa kaikkien 58 kaupan yrityksen menneen konkurssiin.

Samaan aikaan kaupan myynti kasvaa

Kaupan tilanteessa on kiinnostava ristiriita.

Heinäkuussa koko kaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi 5,6 prosenttia vuodentakaisesta ja myynnin määrä 3,3 prosenttia. Vähittäiskaupassa liikevaihto kasvoi 2,3 prosenttia ja myynnin määrä 2,0 prosenttia.

Toisin sanoen koko toimialan myynnissä näkyy kasvua samalla, kun osa yrityksistä kamppailee vakavien talousvaikeuksien kanssa.

Nämä luvut eivät ole keskenään ristiriidassa.

Koko toimialan kasvu ei jakaudu tasaisesti kaikille yrityksille. Eri kaupan alat, paikkakunnat, yrityskoot ja liiketoimintamallit voivat kehittyä hyvin eri tavalla.

Tilastot eivät myöskään kerro, mikä yksittäisen konkurssihakemuksen taustalla on. Siksi esimerkiksi kustannuksia, verkkokauppakilpailua tai kuluttajien ostokäyttäytymistä ei voida nimetä näiden lukujen perusteella konkurssien suoriksi syiksi.

Pienellä yrityksellä ei ole varaa jäädä näkymättömäksi

Erikoiskaupan ja pienten yritysten näkökulmasta tilanteessa on silti käytännöllinen opetus.

Kun toimintaympäristö on tiukka, yrityksen kannattaa pystyä vastaamaan ainakin kolmeen kysymykseen mahdollisimman selkeästi:

Miksi juuri meidän yrityksemme?
Kenelle olemme erityisen hyvä vaihtoehto?
Löytääkö tämä asiakas meidät silloin, kun tarve syntyy?

Pieni yritys ei useinkaan voi kilpailla suurimpien toimijoiden kanssa markkinointibudjetilla, valikoiman koolla tai hinnalla.

Se voi kuitenkin kilpailla erikoistumisella, henkilökohtaisella palvelulla, paikallisella tuntemuksella ja sellaisella osaamisella, jota suuremmasta toimijasta ei välttämättä löydy.

Näistä eduista ei kuitenkaan ole täyttä hyötyä, jos niitä ei tuoda asiakkaan nähtäväksi.

Löydettävyys on muutakin kuin mainontaa

Löydettävyys ei tarkoita vain sitä, kuinka paljon yritys käyttää rahaa mainontaan.

Se tarkoittaa myös sitä, ymmärtävätkö hakukoneet ja asiakkaat nopeasti, mitä yritys tarjoaa.

Yrityksen verkkosivuilta ja muista näkyvyyspaikoista pitäisi selvitä ainakin toimiala, palvelut tai keskeinen valikoima, sijainti tai palvelualue sekä tapa asioida.

Erikoisliikkeen kannattaa lisäksi kertoa rohkeasti juuri siitä, missä se on erityisen hyvä.

Jos yritys esimerkiksi korjaa vanhoja kameroita, myy tietyn harrastuksen erikoisvälineitä tai tuntee poikkeuksellisen hyvin tietyn tuoteryhmän, juuri tämä tieto voi olla asiakkaalle paljon tärkeämpi kuin yleinen mainoslause.

Kaupan yrityskentässä näkyy nyt kaksi varoitusmerkkiä

Konkurssiluvut eivät ole ainoa tuore tilasto, joka kertoo kaupan yrityskentän paineista.

Tilastokeskuksen samana päivänä julkaiseman yritysdemografian mukaan vuoden 2026 toisella neljänneksellä kaupan alalla yrityksiä lopetti kaksi kertaa enemmän kuin aloitti.

Lopettanut yritys ei tietenkään automaattisesti tarkoita konkurssia. Yritystoimintaa lopetetaan monista syistä.

Yhdessä tilastot kuitenkin näyttävät, että kaupan yrityskanta elää tällä hetkellä voimakkaasti.

Siksi myös toimivien yritysten kannattaa huolehtia siitä, että niiden erityisosaaminen, palvelut ja olemassaolo ovat asiakkaiden löydettävissä.

Pienen yrityksen vahvuus voi olla juuri siinä, mitä suurella ei ole

Pienen erikoiskaupan ei tarvitse yrittää olla pienempi versio suuresta ketjusta.

Sen vahvuus voi olla juuri päinvastaisessa suunnassa: kapeampi erikoistuminen, parempi tuotetuntemus, henkilökohtainen palvelu ja vahvempi suhde asiakkaisiin.

Vaikeassa markkinassa juuri oman paikan tekeminen näkyväksi muuttuu entistä tärkeämmäksi.

Korkeat konkurssiluvut kertovat yritysten toimintaympäristön paineista, mutta eivät siitä, että kaikilla kaupan yrityksillä menisi huonosti. Samaan aikaan kaupan myynti kasvaa.

Pienelle yritykselle olennainen kysymys onkin vähemmän se, miten koko kauppa pärjää — ja enemmän se, löytävätkö oikeat asiakkaat juuri tämän yrityksen ja ymmärtävätkö he, miksi se kannattaa valita.