YEL-uudistus etenee – lähes 40 prosentilla yrittäjistä eläkemaksut voisivat pienentyä

Yrittäjän eläkemaksuihin esitetään merkittävää muutosta

Hallitus antoi torstaina 8. lokakuuta eduskunnalle esityksen yrittäjän eläkelain uudistamisesta.

Uudistuksen keskeinen tavoite on muuttaa tapaa, jolla yrittäjän eläkemaksujen perusteena oleva YEL-työtulo määritellään.

Nykyisin YEL-työtulo perustuu arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Se ei siis suoraan tarkoita yrittäjän nostamaa palkkaa, yrityksen voittoa tai liikevaihtoa.

Tämä on ollut yksi järjestelmän eniten keskustelua herättäneistä ominaisuuksista.

Yrittäjän todelliset tulot voivat vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen, mutta eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo ei välttämättä muutu samaan tahtiin.

Nyt tähän ollaan esittämässä vaihtoehtoa.

Jatkossa yrittäjä voisi valita kahdesta mallista

Hallituksen esityksessä yrittäjälle annettaisiin mahdollisuus valita kahden YEL-työtulon määräytymistavan välillä.

Ensimmäinen vaihtoehto olisi nykyisenkaltainen kokonaisarviomalli.

Siinä eläkeyhtiö arvioi yrittäjän työpanoksen arvon muun muassa toimialan palkkatason, yritystoiminnan laajuuden ja yrittäjän tekemän työn perusteella.

Toinen vaihtoehto olisi uusi ansiotulomalli.

Siinä YEL-työtulon perusteena käytettäisiin yritystoiminnasta saatuja veronalaisia ansiotuloja.

Ansiotiedot haettaisiin ensisijaisesti tulorekisteristä ja tarvittaessa viimeksi vahvistetusta verotuksesta.

Yrittäjä valitsisi mallin lähtökohtaisesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto

Muutos olisi merkittävä erityisesti niille yrittäjille, joiden nykyinen laskennallinen YEL-työtulo on huomattavasti suurempi kuin yritystoiminnasta saadut ansiot.

Lähes 40 prosentilla maksut voisivat pienentyä

Hallituksen vaikutusarvion mukaan uudistus vaikuttaisi yrittäjiin eri tavoin.

Vuoden 2033 tilanteessa nykyiseen järjestelmään verrattuna:

Lähes 40 prosentilla yrittäjistä eläkemaksut pienenisivät.

Vajaalla puolella maksut pysyisivät ennallaan.

Vajaalla 20 prosentilla maksut nousisivat.

Kyse on vaikutusarviosta, ei vielä toteutuneesta muutoksesta. Valtioneuvosto

Suurimpia hyötyjiä olisivat todennäköisesti yrittäjät, joiden ansiotulot ovat nykyistä YEL-työtuloa pienemmät.

Vastaavasti maksut voisivat nousta yrittäjillä, joiden nykyinen YEL-työtulo on matala suhteessa yritystoiminnan ansiotuloihin.

Uudistus ei siis tarkoita automaattista YEL-maksujen alentamista kaikille yrittäjille.

Miksi tämä on tärkeää pienelle yritykselle?

Pienessä yrityksessä yrittäjän oma toimeentulo ja yrityksen talous liittyvät usein tiiviisti toisiinsa.

Kivijalkakaupan, verkkokaupan tai paikallisen palveluyrityksen myynti voi vaihdella voimakkaasti.

Yksi kuukausi voi olla hyvä.

Toinen huomattavasti heikompi.

Yrittäjä saattaa myös jättää yritykseen rahaa tulevia hankintoja, varastoa tai hiljaisempaa kautta varten.

Siksi YEL-maksun suuruudella voi olla merkittävä vaikutus yrityksen käytettävissä olevaan rahaan.

Jos eläkemaksu vastaisi nykyistä paremmin yritystoiminnasta saatuja ansioita, se voisi helpottaa erityisesti pienituloisten yrittäjien taloudellista tilannetta.

Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että YEL ei ole pelkkä kustannus.

Se on myös osa yrittäjän omaa sosiaaliturvaa.

Toiminimiyrittäjälle muutos ei ole aivan yhtä yksinkertainen

Uudistuksen valmistelussa on tunnistettu yksi käytännön ongelma.

Kaikkien yrittäjien ansiotietoja ei saada yhtä ajantasaisesti.

Osakeyhtiöyrittäjän yrityksestään nostama palkka voidaan ilmoittaa tulorekisteriin.

Toiminimiyrittäjä puolestaan ei voi maksaa itselleen palkkaa samalla tavalla.

Hänen yritystoimintansa ansiotiedot perustuvat yleensä verotukseen, jonka tiedot tulevat käyttöön viiveellä.

Tämän vuoksi uusi ansiotulomalli ei välttämättä seuraa kaikkien yrittäjien tulokehitystä reaaliaikaisesti.

Myös Suomen Yrittäjät on nostanut tämän ongelman esiin. Järjestön mukaan ansiotuloihin perustuvan mallin pitäisi mahdollistaa joustavampi reagointi yrittäjän tulojen olennaisiin muutoksiin. Yrittajat

Yrittäjä ei voisi kuitenkaan valita mitä tahansa työtuloa

Uusi malli ei tarkoittaisi täysin vapaata eläkemaksun määrittämistä.

Ansiotulomallissa YEL-työtulo ei voisi laskea vakuuttamisvelvollisuuden alarajan alapuolelle.

Vuonna 2026 tämä alaraja on 9 423,09 euroa vuodessa.

Kokonaisarviomalliin tulisi lisäksi ansiotuloihin sidottu vähimmäistaso.

Vuonna 2028 YEL-työtulon pitäisi olla vähintään 30 prosenttia yrittäjän ansiotuloista. Osuus nousisi siirtymäaikana vuosittain viisi prosenttiyksikköä, kunnes se saavuttaisi 50 prosenttia. Elo

Tavoitteena on estää tilanteita, joissa yrittäjän vakuutettu työtulo jää huomattavan pieneksi suhteessa hänen todellisiin ansioihinsa.

Myös aloittavan yrittäjän alennukseen tulisi muutos

Uudistus sisältää muutoksia myös aloittaville yrittäjille.

Nykyisestä erillisestä aloittavan yrittäjän YEL-maksualennuksesta ehdotetaan luovuttavan.

Sen tilalle tulisi laajennettu mahdollisuus joustaa eläkemaksussa.

YEL-maksua voisi tilapäisesti pienentää nykyistä enemmän, enintään 25 prosenttia.

Ennen uudistusta myönnetyt aloittavan yrittäjän alennukset säilyisivät kuitenkin voimassa niiden nykyisen keston ajan. Elo

Tässä on tärkeä ero.

Nykyinen aloittavan yrittäjän alennus ja uusi maksujousto eivät ole täysin samanlaisia etuja.

Siksi uuden yrityksen perustamista suunnittelevan kannattaa aikanaan tarkistaa, miten muutos vaikuttaa juuri hänen tilanteeseensa.

Pienempi YEL-maksu tarkoittaa myös pienempää turvaa

YEL-keskustelussa huomio kiinnittyy usein kuukausittaiseen vakuutusmaksuun.

Yrittäjän kannalta asiaa kannattaa kuitenkin tarkastella laajemmin.

YEL-työtulo vaikuttaa tulevan eläkkeen lisäksi esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin.

Jos yrittäjän vahvistettu työtulo pienenee, myös näiden etuuksien perusteena oleva tulotaso voi pienentyä.

Pienempi eläkemaksu helpottaa yrityksen taloutta nyt, mutta voi samalla heikentää yrittäjän tulevaa turvaa.

Siksi kahden mallin vertailussa ei kannata katsoa vain kuukausittaista säästöä.

Myös mahdolliset vaikutukset omaan sosiaaliturvaan on syytä selvittää. Elo

Suomen Yrittäjät pitää suuntaa oikeana, mutta mallia edelleen jäykkänä

Uudistus on saanut yrittäjäjärjestöiltä sekä kiitosta että kritiikkiä.

Suomen Yrittäjät pitää valinnanvapauden lisäämistä oikeansuuntaisena muutoksena.

Järjestön mukaan esitykseen jää kuitenkin ongelmia erityisesti siinä, miten yrittäjä voi muuttaa työtuloaan ansioiden vaihdellessa.

Jos yrittäjä valitsee ansiotulomallin ja hänen tulonsa muuttuvat olennaisesti, järjestö haluaisi mahdollisuuden reagoida muutokseen nykyistä esitystä joustavammin.

Myös kaikkein pienituloisimpien yrittäjien tilanne herättää huolta, koska YEL-työtulo ei voisi ansiotulomallissakaan alittaa vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa. Yrittajat

Toisaalta mikro- ja yksinyrittäjien etujärjestö MYRY sekä Työeläkevakuuttajat Tela pitävät esitystä tärkeänä askeleena oikeudenmukaisempaan järjestelmään. Niiden mukaan eläkejärjestelmän kehittämistä pitäisi kuitenkin jatkaa myös tulevaisuudessa. STT Info

Milloin YEL-uudistus tulisi voimaan?

Uudistus ei vaikuta yrittäjän eläkemaksuihin vielä tänä vuonna.

Hallituksen 8.10. antaman esityksen mukaan muutosten pääasiallinen voimaantulopäivä olisi 1.4.2028.

Työtulon määrittämistä koskeva säännös tulisi voimaan jo 1.1.2028, mutta sitä sovellettaisiin työtuloihin huhtikuun alusta alkaen.

Ennen tätä eduskunnan on käsiteltävä ja hyväksyttävä lakimuutokset. Valtioneuvosto

Yrittäjän ei siis tarvitse vielä tehdä muutoksia nykyiseen YEL-vakuutukseensa uudistuksen vuoksi.

Mitä pienyrittäjän kannattaa nyt seurata?

Uudistuksen lopullinen sisältö selviää vasta eduskuntakäsittelyn jälkeen.

Sillä välin yrittäjän kannattaa selvittää oma nykyinen YEL-työtulonsa ja verrata sitä yritystoiminnasta saatuihin ansiotuloihin.

Jos näiden välillä on suuri ero, uusi malli voi olla erityisen kiinnostava.

Samalla kannattaa arvioida, miten mahdollinen pienempi YEL-työtulo vaikuttaisi omaan eläke- ja sosiaaliturvaan.

Kun lopulliset säännöt vahvistuvat, yrittäjä pystyy tekemään valinnan paremmin todellisten lukujen perusteella.

YEL-uudistus voi olla monelle pienyrittäjälle merkittävä muutos.

Sen tavoitteena on tehdä eläkemaksujen määräytymisestä nykyistä paremmin yrittäjän ansioita vastaavaa ja lisätä yrittäjän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan vakuuttamiseensa.

Mutta uudistus ei ole yksinkertainen maksualennus.

Lähes neljä yrittäjää kymmenestä voisi maksaa vähemmän, mutta osalla maksut myös nousisivat.

Pienen yrityksen kannalta tärkeintä on, että eläkemaksut ovat ennakoitavia, kohtuullisia ja suhteessa yrittäjän todelliseen tilanteeseen.

Yrittäjän pitäisi voida keskittyä yrityksensä kehittämiseen ilman, että eläkemaksujen määräytyminen muodostuu kohtuuttomaksi epävarmuustekijäksi.